Sairastelua

Mietin hetken, viitinkö ees tästä kertoa. Mutta uskon, että tästä on apua. Ainakin tulevaisuuden minulle.

Viime viikon hoitajat! 

Sunnuntaina 15.9. alko kuumeilu ja hengenahistus. Maanantai-iltana kävin päivystyksessä lievästä ystävän painostuksesta. (Kiitos 😉 ) Otettiin verikokeet jossa mukana bakteeriviljely sekä keuhkokuvat. No, diagnoosiksi tuli lopulta ”määrittelemätön hengitystieinfektio”. Näitä mulla on paljon, mutta ei oo koskaan ollu näin kovaa ahistusta ja kuumetta. Koko viikon sitten sinnittelin kotona. Pelkkä vessassa käynti tuotti hengenahistusta. Kuumetta oli joka päivä, tai ainakin lämpöä. Ystävät puhu, että kannattais ehkä lähteä käymään. Perjantaina kello 17 viestittelin ystävän kanssa ja sanoin, että sinnittelen maanantaihin, et soitan sitten omalle sydänlääkärille, että mitä tehään. Kello 20 soitettiin, että ”maanantaina bakteeriviljely näytti positiivista, tuu tänne”. Selevä. Aattelin, että käväsen nyt vaan hakeen antibiotit nappeina. Otettiin taas veriviljely ja keuhkokuvat. No, joku varjostuma keuhkoissa oli kasvanu ja diagnosoitiin keuhkokuume. Lyhyt puhelinsoitto ystävälle, jos hän vois kissat hoitaa viikonlopun. Lupasi hoitaa joten lupauduin jäämään. Lääkäri meinas, että ei tarvis aina olla niin sinnikäs, tarkotti kai itepäinen. 

Tippa käteen, mikä meni vasta toisella yrittämällä ja antibiotti tippumaan. Mullahan pitää kokoajan mennä jotain suoneen, vaikka suolaliuosta, että ei mee tukkoon. 5 minuuttia ku tippumatta niin suoni on tukossa. Tätä sitten varmistelin hoitajille kokoajan, että tippuuhan se ja onhan tarpeeksi suolaliuosta. Enivei. Osastolle pääsin perjantai yönä kello 1.00. Pätkittäin nukuin. Ouksissahan ei viikonloppuna tapahu lääkärikiertojen kanssa mitään, joten valmistauduin olemaan maanantaihin. Antibiotti laitettiin 3 kertaa päivässä ja alako oleen olo vähän parempi. Tietty kuume vieläki vaivasi. Sunnuntaina äiti kävi ja halusi nähä verikoe tuloksia. Ihan hyvä, koska se maanantaina otettu bakteeriviljely olikin negatiivinen. Antibiotti siis menny turhaan. Hoitaja ihmetteli,  ettei oo tehty nieluviljelyä. Se tehtiin, oli muuten ilkeä kokemus. Tuloksethan siitä saatiin vasta maanantaina, joten antibiotti meni vielä illan ja yön.

Mulla alko viikonlopun aikana jo olo helpottaan. Ehkä myös siksi, että oli pakko levätä. Kotona kuitenki tulee jatkuvasti jotain hommattua, vaikka ei sais. En vaan osaa olla tekemättä mitään. Sairaalassa olo oli tuskaa ku ei voinu edes kutoa! Maanantain lääkärikierto tuli ja onneksi toinen lääkäri oli suht tuttu. (Hoiti kuukausi sitten päivystyksessä ku kävin fasettilukon takia.) Sanoin heille, että "en mitenkään epäile teän taitoja, mutta pyytäisin, että konsultoitte sydänlääkäriä.". Mun sydänvika ku on suht outo ja olin infektio-osastolla. Myöhemmin päivällä oli tulokset tullu ja sydänlääkäriä konsultoitu. Tää tutumpi lääkäri kävi ja keskusteltiin jatkosta. Päätimmä, että pääsen kotia kissojen luo, mutta oikeasti nyt levähän ja seurataan arvoja verikokein ja kuumetta. Olin kotona illalla 8 aikaan. Jätkä toivotti tervetulleeksi kakalla hiekkiksen viereen. Jane kävi pyörähtään sylissä, vaan ei välittäny. Jasu on Jasu. Hän vaan halus pihalle.

Nyt on siis se tilanne, että kotona tää viikko ja katella kuumetta. Päivällä mittasin 38 astetta ja soitto sydänpolille. Ootellaan, mitä sydänlääkäri sanoo.

En oo muuten pitkään aikaan ollu niin väsy jatkuvasti, niin kipeä ku viime viikon. Ehkä mun pitäs oikeasti miettiä, että ei tarvis olla niin sisukas (itepäinen). Mutta kun vihaan sairaaloita, piikkejä ja sitä ”vain olemista”. Ja joka kerta tietty huolettaa kissat ja heidän hoito. Eniten inhoan sitä, kun muut joutuu hoitaan mua ja ite vaan köllöttää. Mää nyt vaan oottelen, että sais tän taudin kunnolla ohi, jotta pääsis arkeen takasin.

Vaikka blogia pidänkin, en halua kovin henkilökohtaisista asioista kertoa. Ja varsinkin tämä, että kuin heikko olen ollut, oli vaikea kirjoittaa. Mun on koko elämän pitäny näyttää kaikille, että mä pärjään. Ja vielä pahempaa, että pärjään yksin. Mulla on vielä paljon opittavaa tässä elämän varrella. Toivottavasti saahaan nyt tää virus tai joku pöpö pois. Voin sanoa, että olo on ”vitutus”.

Peace and love <3